Miten 120-vuotias amerikkalainen jättiläinen päätyi Kotkaan ja Haminaan?

1Tammikuu 2013: New Yorkin opintomatka ja työpajakirppiksen ongelma

Vuonna 2012 suomalaisten työllistämis- ja kuntoutussäätiöiden kirpputorit kärsivät kroonisesta imagokriisistä. Niin sanotut ”pajakirppikset” ja Ekotallit muistuttivat usein huonosti valaistuja teollisuusvarastoja, joissa kokoelma satunnaisia lahjoitustavaroita lepäsi pölyisillä trukkilavoilla. Asiakasvirrat olivat vähäisiä, kassatuotto heikkoa ja toiminta riippui lähes täysin julkisista tuista.

Mikä pahinta, kuntoutujille ja osatyökykyisille tällainen varastoympäristö ei tarjonnut aitoja valmiuksia moderniin palveluammattiin. Jos tavoitteena oli oppia kaupan alan logistiikkaa, kassajärjestelmiä, hinnoittelua ja asiakaspalvelua, toiminnan piti näyttää ja tuntua oikealta vähittäiskaupalta.

Tammikuussa 2013 Korjus ja Leviäkangas pakkasivat laukkunsa ja lensivät New Yorkiin Vates-säätiön kansainvälistymisaloitteen tukemina. He kiersivät Manhattanin Goodwill-myymälöitä East Villagesta Harlemiin ja vierailivat Goodwill Greater New Yorkin pääkonttorissa. Siellä he näkivät toisenlaisen todellisuuden: kirkkaasti valaistut myymälät, värikoodatut vaaterekit, selkeät luokitukset, tehokkaat lahjoitusrampit ja tyytyväiset, maksavat kanta-asiakkaat.

2Miksi juuri Kotka ja Hamina? (Ja purkaus Haminan Google-myytistä)

Moni on ihmetellyt, miksi amerikkalainen suuryritys valitsi ensimmäiseksi sillanpääasemakseen Kymenlaakson eikä Helsingin ydinkeskustaa. Karttaa katsoessa salaliittoteoria herää helposti: Google osti Summan vanhan paperitehtaan Haminasta datakeskuksekseen vuonna 2009, laajensi vuonna 2012 — ja heti perään 2014 amerikkalainen Goodwill avaa Haminassa ja Kotkassa.

Yhdysvaltalainen Goodwill Industries International otti Suomen hankkeen erittäin vakavasti. Lokakuussa 2013 Goodwillin kansainvälinen delegaatio (Kim Zimmer ja Cindy Cho Kim) vieraili Kymenlaaksossa. Vuotta myöhemmin, lokakuussa 2014, Karhulan Ekotalli avattiin virallisesti Goodwill Karhulana, ja kuukautta myöhemmin avattiin Goodwill Hamina.

Avajaisiin saapui Yhdysvalloista itse Jim Gibbons, Goodwill Internationalin toimitusjohtaja. Gibbons, joka oli nuorena sokeutunut Harvard Business Schoolin ensimmäinen sokea MBA-kasvatti, näki Suomen kokeilun porttina Pohjoismaihin ja piti mahdollisena jopa 50 Goodwill-myymälän verkostoa Suomessa.

3Edgar J. Helms 1902: Metodistikärryistä 100 % sekulaariin yhteiskunnalliseen yritykseen

Goodwillin perustaja, metodistipappi Edgar J. Helms, aloitti toiminnan Bostonin köyhillä maahanmuuttaja-alueilla vuonna 1902. Hän keräsi varakkaammilta bostonilaisilta säkeittäin rikkinäisiä vaatteita ja huonekaluja ja palkkasi työttömät korjaamaan ne myyntiin. Hänen periaatteensa oli kiteytetty iskulauseeseen: ”Not a charity, but a chance” (Ei armopaloja, vaan mahdollisuus työhön).

Vaikka metodistikirkko tuki alkuvuosikymmeniä, Goodwill irtautui uskonnollisista kytköksistä jo 1900-luvun puolivälissä ja julistautui virallisesti sekulaariksi organisaatioksi.

Goodwill Suomella on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen Yritys -merkki, ja se kuuluu yhteiskunnallisten yritysten ARVO ry -verkostoon. Tämä tarkoittaa, että jokainen Goodwilliin lahjoitettu ja siellä myyty takki rahoittaa suoraan paikallisen nuoren, maahanmuuttajan tai pitkäaikaistyöttömän työkokeilua ja palkkatuettua työpaikkaa.

4Sosiaalinen franchising Suomessa tänään – Miten ketju laajenee?

Goodwill ei toimi Suomessa pörssiyhtiönä eikä keskusjohdettuna kauppaketjuna. Suomen pääkumppanina toimii Sotek-säätiö, ja ketjun hallinnoinnista vastaa Goodwill Suomi Oy. Paikallisia myymälöitä pyörittävät alueelliset voittoa tavoittelemattomat säätiöt:

Tämä malli takaa sen, että kansainvälisestä brändistä huolimatta toiminta on äärimmäisen paikallista. Jyväskyläläisen lahjoittama kirjahylly myydään Jyväskylässä, ja siitä saatu tulo rahoittaa jyväskyläläisen kuntoutujan valmennusta. Haminassa myydyt lastenvaatteet työllistävät haminalaisia.